Panikointia ja kamat hukassa

Sunnuntaiaamuna herätys mulla oli siinä seiskan aikaan ja jo ennen kasia mulla oli kamat kasassa ja lähdin tallille. Hetken ihmettelyn jälkeen rupesin harjaamaan Niiloa. Heti kun oli muuten harjattu, rupesin vääntämään sykeröitä. Ne onnistuikin aika helposti tällä kertaa, vaikka oli vasta kolmas kerta kun niitä kunnolla tein. Häntään sille ei keretty mitään tehdäkään.

Kun olin saanut itseni valmiiksi, meinasi iskeä paniikki. Minun jälkeen starttaavia oli jo lähtenyt kävelemään ja mulla ei hevosella ollut suojia, satulaa eikä suitsia. Valkoista huopaa ei meinannut löytyä eikä Nipalla ollut turparemmiä. Kaikki saatiin kuitenkin kasaan ja pääsin kävelemään, kun yksi kavereistani auttoi varusteiden kanssa.

kuvista kiitokset Niina Saloselle

Verkka meni mulla ihan penkin alle. Tai siis Niilo toimi siinä ihan hyvin, mutta jäin itse matkustelemaan liikaa. Ja silloin kun jäin matkustelemaan, en vaatinut Nipalta tarpeeksi ja se kostautui sitten myöhemmin. Verkassa jäin liiaksi ihmettelemään ja varomaan ulkopuolisia ratsukoita. Ja kun ulkopuoliset taas ei tiedä näitä meidän perusjuttuja, joutui ratsastamaan erilailla kun tunnilla.

Ensin vain hölkötellen ravia ja laukkaa, ohjat sai olla melko pitkinä (kuten muutenkin..) ja sitten siirtymisiä. Sitten kun kaksi ensimmäistä menivät kentälle valmistautumaan, minä jätin raipan ja hupparin pois. Sitten vielä epätoivoisesti yritin ratsastaa Niiloa eteen. Kun ensimmäinen pääsi aloittamaan, siirryin ulos ja kaveri tuli ottamaan Niilolta suojat pois. Rata on todella nopea ja lähtisin kolmantena. Eli heti kun ensimmäinen oli saanut radan suoritettua, pääsin kentälle verryttelemään.

Radan ulkopuolella pääasiassa kävelin, mutta kun oma vuoro alkoi lähestyä otin vähän ravia. Sitten vihellyksen kuultuani lähdin valkoisten aitojen sisäpuolelle. Mulla ei nyt ole tätä kirjoittaessa mun pöytäkirjaa mukana, joten mulla ei ole numeroita kertoa jokaisesta kohdasta erikseen. Seassa oli muutama 5 ja yksi 7, loput olivat 5,5-6,5 väliltä. Alkutervehdykseen tultiin vielä reippaasti ja mun jännitys sekä panikointi oli tiessään.

Alkutervehdyksestä lähdettiin käynnissä, ennen lyhyttä sivua raviin. Niilo oli hyvin kuulolla, joten ravi tuli kun pyysin. Siitä oikealle ja kolmikaarinen kiemuraura. Se meni vähän pyllylleen, asetus oli ihan kadoksissa. Kaarista tuli ehkä suurinpiirtein sopivan kokoiset. Siitä sitten lävistäjälle kevyessä ravissa lisäten. Noh, me mitään lisätty. Ehkä pieni ero oli näkyvissä, mutta ei sen kummempaa. Lyhyelle sivulle sitten pysähdys, joka tuli hieman liian aikaisin.

Pysähdyksestä raviin ja siitä sitten uudelle lävistäjälle. Se oli hieman parempi kuin ensimmäinen, mutta sekin oli paljon huonompi mitä välillä ollaan menty. Sitten käyntipätkä, joka olisi saanut olla energisempi. Kuten jokainen muukin kohta. Lyhyeltä sivulta laukannosto, joka kyllä nousi. Sain tosissaan pitää laukkaa yllä, että saatiin ympyrä tehtyä. Kentän keskipisteessä sitten raviin ja vasemmalle. Taino, eihän me keskelle päästy kun Niilo keksi tiputtaa raville. Ja minä en ollut tarpeeksi hereillä ja ylläpitänyt laukkaa loppuun asti.

Uusi laukannosto lyhyen sivun keskeltä ja taas sain koko ajan patistella Nipaa eteenpäin. Tästäkin tuli kommenttia että olisi pitänyt olla energisempi. Me koettiin siis ihan täysi hyytyminen. Selvittiin nyt kuitenkin paremmin siihen keskelle, jossa raviin. Jatkettiin vielä vasemmalle, jonka jälkeen päästiin kääntymään lopputervehdykseen. Tästä tosiaan tuli se radan ainoa seiska :D

Multa meinasi loppua kunto ja kun käveltiin pitkin ohjin radalta pois, meinasi iskeä tosi huono olo. Johtui ehkä siitä, etten ollut saanut tai kerennyt syödä ennen rataa mitään. Ja kello oli kuitenkin sen 10.30. Kävelin selästä hetken tallia ympäri, jonka jälkeen talutin vielä jonkin aikaa. Ennen kuin mentiin talliin, kuuntelin prosentit. Saatiin me 58,810 prosenttia, joihin olen ihan tyytyväinen. Kisat oli kuitenkin ensimmäiset ja mitään sijoitusta oltu edes hakemassa.

Tallissa otin Nipalta varusteet pois ja purin sykeröt. Hoidin varusteet kuntoon, vaihdoin kengät ja lähdin portinavaajaksi. Oli jännä katsoa sieltä kisoja, kuten ylipäätään olla tuolla vakkaritallilla kisojen aikaan. En kisoissa ole nurrilla ollut kertaakaan, kun siellä on kisat. Ekan luokan jälkeen autoin purkamaan päädyn palkintojenjakoa ja lanausta varten, jonka jälkeen lähdin talliin.

Vein Nipan muiden kanssa samaan aikaan laitumelle, tai siis niiden joiden kisasuoritukset oli ohi. Sitten takaisin talliin vaihtamaan ratsastushousut kollareihin, eväät matkaan ja katsomaan tokaa luokkaa. Sunnuntaina oli sitten lopulta lämmin, vaikka aamulla sai laittaa pitkähihaisen, hupparin sekä takin että tarkeni. Kun lopulta uskalsin mennä katsomaan ekan luokan tuloksia, oli meidän sijoitus sitten 16/20. Olen tyytyväinen että saatiin hyväksytty suoritus, eikä jääty viimeisiksi :D

Maanantaina sitten totesin että olen kipeä, joten maanantaista keskiviikkoon lojuin sängyn pohjalla. Nyt olen selvinnyt kouluun, jossa saa tylsyyksissään kirjoitettua postauksenkin. Tällä viikolla on yksi tunti, ensi viikolla myös. Sitten onkin syysloma, jolle tuleekin mahdollisesti kolme tuntia. Vakkaritunti, rästitunti ja sitten vielä irtotunti toisella tallilla.